Voiko silkkiä pestä koneessa? Entä saako sitä silittää tai laittaa kuivausrumpuun? Tästä artikkelista löydät yksinkertaiset ohjeet silkin pesua ja hoitoa varten.

Vastoin yleistä käsitystä, silkkiä voi pestä myös koneessa. Kiinnitä huomio kuitenkin muutamaan tärkeään kohtaan:

1. Ennen kuin peset vaatteen/vuodevaatteen, tarkista riittääkö pelkkä tuuletus. Silkillä on itsepuhdistuva ominaisuus, eli se puhdistuu itsestään tuuletettaessa kuten villakin. Aina ei siis kannata pestä silkkiä, kun tuulettamalla pääsee vähintään yhtä hyvään tulokseen ja saat siihen ihanan raikkaan tuoksun. Tuuleta usein, pese vain silloin tällöin. Mode Millan silkkituotteet voi ottaa käyttöön ilman pesua, mutta tuuletus tekee ne raikkaaksi ja haihduttaa mahdolliset pakkauksesta tulleet tuoksut.
   

   ---

2. Jos pesuun on tarvetta, älä lisää koneeseen yhtä aikaa muita kuin silkistä tehtyjä materiaaleja. Vaikka esimerkiksi villan pesuohje on hyvin pitkälle sama kuin silkin, tarttuu villasta ikäviä langanpätkiä ja nukanpaloja silkkiin. Lisäksi villa saattaa hangata ja vahingoittaa silkin pintaa, kun ne ovat samaan aikaan koneessa. Tämä koskee myös muita materiaaleja. Eli kun peset silkkiä, älä laita koneeseen mitään muuta materiaalia yhtä aikaa.
   

   ---

3. Voit pestä eri värisiä Mode Millan silkkejä samassa pesussa, sillä tuotteemme eivät käytännössä päästä väriä mikäli niitä hoidetaan oikein. HUOM! Tarkista aina muiden kauppiaiden omat ohjeet, sillä pystymme vastaamaan ainoastaan omista tuotteistamme.
   

   ---

4. Älä käytä tavallista pesujauhetta, sillä se jos jokin saattaa vahingoittaa silkkiä. Käytä hellää pesuainetta, joka on tarkoitettu villa- tai silkkipesuun. Huuhteluaineita ei tarvita. Esimerkiksi Mode Millassa on tällä hetkellä myynnissä Tenestar- silkinpesuainetta. Tulossa on myös Mode Millan oma silkinpesuaine, joka on valmistettu Suomessa, on tehty erityisesti herkkäihoisille ja on vieläpä hajuton. Ja hajutonhan ei tarkoita sitä, että vaate jää ummehtuneen hajuiseksi, vaan että siihen tulee raikas ja puhdas tuoksu ilman hajusteita.
   

   ---

5. Käsinpesussa voi käyttää ihan tavallista shampoota. Konepesuun emme kuitenkaan uskalla shampoota suositella, koska emme tiedä kuinka se vaikuttaa pesukoneeseen.
   

   ---

6. Käytä pesukoneen villanpesuohjelmaa, käsinpesuohjelmaa tai jotain muuta hellävaraista ohjelmaa. Mikäli sinulla ei ole kyseisiä ohjelmia, valitse lämpötilaksi 30 astetta ja matala linkousnopeus (400-800 kierrosta minuutissa). Silkki kuivuu nopeasti, joten sitä ei kannata kuluttaa nopealla linkoamisella.
   

   ---

7. Älä käytä kuivausohjelmia, eli vältä rumpukuivausta. Se kuluttaa kangasta kuin kangasta ja nypyttää vaatetta. Jos sinulla on käytössä kuivaushuone, käytä alhaista lämpötilaa.
   

   ---

8. Venytä (hellävaroen) pesun jälkeen vaatetta kosteana pituussuuntaan. Eli pyri ”pidentämään” lahkeita, hihoja ja helmoja samalla kun ripustat ne kuivumaan. Vuodevaatteita ei tarvitse venyttää, mutta silkkineuloksesta tehdyt kerrastot ja vastaavat pyrkivät menemään kokoon pituussuunnassa. Leveyssuunnassa venytystä ei kannata tehdä, sillä neulos on taipuvainen venymään leveyssuunnassa muutenkin.
   

   ---

9. Silitä halutessasi silkkivaate/silkkivuodevaate kahden pisteen lämmöllä tuotteen nurealta puolelta.

Johanna Milla

Me kaikki tarvitsemme vaatteita, mutta vaihtuva pikamuoti tulee maapallolle kalliiksi. Pikamuotiteollisuus kuluttaa valtavasti energiaa ja resursseja, mutta sen lopputuote on lyhytikäinen ja se päätyy nopeasti jätteeksi. Kestävämpiä vaihtoehtoja voi etsiä ajattomista ja aikaa kestävistä silkkivaatteista.

Vaatteen ekologisuuden arviointi ei aina ole yksiselitteisen helppoa, mutta se tiedetään, että ekologista taakkaa voidaan pienentää vaatteen elinkaarta kasvattamalla sekä ostamalla vähemmän, mutta kestävämpiä tuotteita. Ekologisesti kestävä vaate on niin laadukas, että se kestää ajan hammasta, mutta niin ajattoman tyylikäs, että haluat käyttää sitä vielä vuosienkin päästä. Keräsimme 6 ekonäkökulmaa, jotka puhuvat korkealaatuisen silkkivaatteen puolesta:

1. Silkkituotannon ympäristötaakka on pieni

Vaatteiden ympäristötaakka syntyy niiden koko elinkaaren ajalta materiaalien valmistuksesta vaatteen hävittämiseen. Silkki tunnetaan verrattain ekologisena kuituna, sillä sen ympäristötaakka on vaikkapa puuvillaan verrattuna vaatimaton. Silkintuotannon ympäristöhaitat liittyvän silkkitoukan ravintona käytettävien mulperipuiden lannoitukseen ja hoitoon, mutta toisaalta mulperipuita istuttamalla voidaan myös ehkäistä maaperän eroosiota. Lue lisää silkin valmistuksesta täällä.

2. Laadukas silkkivaate valmistetaan puhtaasta luonnonmateriaalista ilman haitallisia yhdisteitä

Tekstiilituotanto vaatii usein runsaasti luontoon kuulumattomia kemikaaleja, joista osa päätyy vesistöihin. Siksi ekologisen kuluttajan kannattaa suunnata huomio kankaisiin ja vaatteisiin, joilla on tuoteturvallisuudesta kertova Öko-Tex-merkintä. Vaikka Öko-Tex-merkintä ei ole varsinainen ympäristömerkki, se kertoo, että tuotteessa ei ole käytetty haitta-aineita ja siinä käytetyt väriaineet ovat myrkyttömiä. Kaikki Mode Millan käyttämät kankaat ovat Öko-Tex-sertifioituja.

3. Silkkivaate kestää aikaa, pikamuoti ei

Joka sekunti roska-autollinen vaatteita päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Pikamuotivaatteiden käyttöikä on lyhyt, sillä vaatteita ei tehdä kestämään ja mallistot vaihtuvat vauhdilla. Heikkoa laatua on ostettava useammin, ja vaihtuvien mallistojen ylijäämätuotteet päätyvät jätteeksi.

Laadukkaasta mulperisilkistä valmistettu vaate sen sijaan kestää aikaa ja elämää. Ajattoman silkkivaatteen elinkaari on pitkä, ja sen käyttökohteet ovat monipuoliset. Huolellisella hoidolla korkeatasoinen silkkivaate kestää uudenveroisena sesongista ja käyttökerrasta toiseen.

4. Vähemmän pesukertoja, enemmän säästettyä energiaa

Silkkikuitu on likaa hylkivä ja hajuja neutralisoiva, sillä kuidun sileän pinnan ansiosta lika ei tartu kankaaseen. Käytön jälkeinen tuuletus on silkkivaatteelle riittävä puhdistus, sillä silkki puhdistuu itsestään reagoimalla hapen kanssa. Tämän ominaisuuden ansiosta silkki tarvitsee keskivertovaatetta vähemmän pesukertoja. Silkkivaate pestään vasta, kun se todella tarvitsee pesua – ja silloinkin vain 30 asteessa.

5. Silkistä ei synny luontoa vahingoittavia mikromuoveja

Tekstiilien tekokuidut aiheuttavat jopa kolmanneksen vesistöjen mikromuovikuormasta. Pienenpieni mikromuovi aiheuttaa suurensuuret ongelmat − jokaisen pesun yhteydessä irtoava muovi päätyy viemäriverkoston kautta vesistöihin, jossa se vahingoittaa vesieläimiä. Kala- ja linturuokien mukana mikromuovit voivat päätyä myös ihmisen elimistöön.

Muiden luonnonkuitujen tapaan silkistä ei irtoa haitallisia mikromuoveja. Kaikki mikropartikkelit, jotka silkistä mahdollisesti irtoavatkin, hajoavat luonnossa biologisesti.

6. Silkki on biologisesti hajoava materiaali

Pikamuodille on ominaista, että vaate tuotetaan ja käytetään nopeasti, mutta luontoon se jää jopa sadoiksi vuosiksi. Tekokuiduista esimerkiksi polyesterin hajoaminen kestää yli 200 vuotta. Silkki sen sijaan on muiden luonnonkuitujen tapaan uusiutuva ja biologisesti hajoava materiaali. Käytöstä poistettu silkkivaate maatuu itsekseen eikä jää kuormittamaan luontoa.

Johanna Milla

Kauniisti kiiltävän silkin synty on yksi luonnon monista ihmeistä. Silkki keksittiin Kiinassa jo yli 5000 vuotta sitten, mutta vasta 3000 vuotta myöhemmin sen valmistuksen salaisuudet levisivät läntiselle pallonpuoliskolle.

Silkin valmistuksen kulmakiviä ovat silkkisäikeitä kehräävä silkkiperhonen ja perhosen lempiherkku, valkealehtinen mulperipuu. Silkkiperhonen kelpuuttaa ruoakseen ainoastaan valkomulperipuun lehtiä, joten käytännössä lauhkealla vyöhykkeellä menestyvä mulperipuu sanelee silkintuotannon valmistusalueet. Maailman tärkein silkintuottajamaa Kiina on silkinviljelyn koti ja kehto, ja siellä valmistetaan yhä yli puolet maapallon silkistä. Lisäksi silkkiä valmistetaan Intiassa, Japanissa, Koreassa ja Brasiliassa sekä vaatimattomia määriä myös Euroopassa.

Silkkiperhonen muuttaa mulperipuun lehdet silkkisäikeiksi

Silkin valmistuksessa kaikki alkaa silkkiperhosen munista, joista toukat kuoriutuvat 10 päivän haudonnan jälkeen. Kuoriutuessaan pienet toukat ovat vain noin 3 millimetrin pituisia, mutta niiden ruokahalu on valtava. Toukkien ravitsemiseksi viljelijät poimivat kasapäin valkomulperipuun lehtiä, jotka pilkotaan toukkien suuhun sopivaksi silpuksi. Toukat rouskuttavat lehtisilppua vähintään viidesti vuorokaudessa muutaman tunnin välein.

30 päivän kasvukauden jälkeen toukat ovat 10000-kertaistaneet oman painonsa. 8–9 cm pituisina ne ovat täysikasvuisia ja alkavat kehrätä suojakseen koteloa, jota kutsutaan kokongiksi. Kehruun aikana toukka erittää alahuulensa kehruurauhasista kahta ohutta silkkisäettä, jotka se liimaa yhteen serisiinillä, silkkiliimalla. 3–4 päivää kestävän kehräysvaiheen aikana toukka kehrää jopa 3–4 kilometriä pitkän silkkisäikeen, josta se muodostaa itselleen pehmeän suojan. Toukan rakentama valmis kotelokoppa näyttää pieneltä, vaalealta munalta.

Kokongista kauniisti kiiltäväksi kankaaksi

Kokongin sisällä toukka kehittyisi noin 14 päivässä sokeaksi ja lentokyvyttömäksi perhoseksi, mutta silkin valmistuksessa valtaosa kokongeista kerätään talteen ennen kuin toukat ehtivät kehittyä. Kasvu keskeytetään koteloiden käsittelyllä, ja vain osan perhosista annetaan varttua täysikasvuisiksi sukua jatkamaan.

Kerättyjä koteloita kuumennetaan vesiastioissa toukan erittämän sitkeän silkkiliiman pehmentämiseksi. Kun silkkiliima pehmenee, kokongin pinnalla olevaa säiekerrosta kuoritaan varovasti pois, kunnes silkkisäikeen kelaaja löytää vapaasti purkautuvan silkkisäikeen pään. Yhdestä kokongista saadaan 300–800 metriä yhtäjaksoista silkkisäiettä. Osa säikeistä on käyttökelpoista sellaisenaan, ja osa jatkokäsitellään höyrylämmityksellä, pesulla, kuivatuksella, kampauksella ja kehräämisellä. Toukan tuottama silkkiliima suojaa silkkisäikeitä niiden käsittelyn ajan, jonka jälkeen se poistetaan valmiista langasta tai kankaasta saippualiuoksessa keittämällä.

Lopputuotteena vahvinta tunnettua luonnonkuitua

Näiden työvaiheiden jälkeen laadukas lanka on valmis siirtymään silkkikankaan valmistajalle, joka kutoo langasta toinen toistaan kauniimpia silkkikankaita. Luonnon ihmeen lopputuotteena syntyy vahvinta tunnettua luonnonkuitua, jolla on himmeästi hohtava kiilto ja kaikki kestävän tekstiilin parhaat ominaisuudet: lujuutta, pehmeyttä, sileyttä ja hengittävyyttä.

Johanna Milla

Miksi silkki on niin kallista?

Luonnonkuitujen kuningattaren hinta tiedetään verrattain korkeaksi. Mikä silkissä sitten maksaa? Kun luo silmäyksen silkin koko valmistusprosessiin kalliine materiaaleineen ja työtunteineen, kallista hintaa on helpompi ymmärtää.

Jos on saanut nähdä silkin koko valmistusprosessin, on helppo ymmärtää, miksi silkkituotteiden hinta kohoaa korkealle. Silkinviljely vaatii useita ammattilaisia silkkiperhosen munien kasvattajista koteloiden tuottajiin, ja varsinainen silkintyöstö vielä omat, taitavat käsityöläisensä. Silkin valmistus on monivaiheista, aikaa vievää ja tarkkuutta vaativaa työtä, ja kun keitokseen lisätään vielä kotimaiset valmistuskustannukset, on hintalappuun helposti syntynyt jo kolminumeroisia summia.

Perhosen kehräämä kuitujen helmi vaatii runsaasti aikaa ja työvaiheita

Silkin korkean hinnan taustalla on ennen muuta silkin monimutkainen ja aikaa vievä valmistus- ja käsittelyprosessi. Silkin valmistukseen tarvitaan ensimmäisessä vaiheessa silkkiperhosen munien ja koteloiden tuotantoa sekä mulperipuiden viljelyä. Karkeasti voi sanoa, että puolen kilon silkkilangan tuottaminen vaatii noin 2500 silkkitoukan koteloa. Kolmeen silkkikiloon tarvitaan 25 mulperipuuta, ja yhteen silkkimekkoon noin 70 kg mulperipuun lehtiä. Sekä toukkia että mulperipuita tarvitaan siis paljon – onni on, että mulperipuiden tuotanto auttaa ehkäisemään maaperän eroosiota!

Tarkkuutta vaativiin käsityövaiheisiin tarvitaan useita kokeneita käsipareja

Silkin valmistuksen toisessa vaiheessa kaivataan kokeneita käsipareja, jotka osaavat työstää silkkiä taitavasti läpi sen kaikkien työvaiheiden. Silkkisäikeiden kelaaminen kokongeiksi kutsutuista koteloista tehdään käsityönä. Koteloiden pehmentäminen, niiden pinnan harjaus ja silkkisäikeiden kelaaminen on hidasta ja täsmällistä työtä, jota ei voida tehdä koneellisesti. Käsityö vaatii paitsi paljon työtunteja, myös vahvaa ammattitaitoa.

Kun silkkilanka viimein on valmistunut, tulee silkistä vielä poistaa saippualiuotuksessa sen luontainen silkkiliima, serisiini, joka on suojannut säikeitä käsittelyn ajan. Tämän jälkeen kankaanvalmistajan tulee vielä kutoa silkkilangat huolellisesti kankaaksi ennen kuin ompelija voi valmistaa siitä suunnittelijan luomat tuotteet.

Laadukas silkki maksaa itsensä takaisin

Lopputuotteen hintaan vaikuttaa luonnollisesti käytetty arvokankaan määrä − yhden henkilön pussilakanaan nähden parivuoteen pussilakana maksaa noin tuplasti enemmän, ja miesten bokserit ovat naisten alushousuja kalliimpia. Suomessa valmistettujen tuotteiden hintaa nostavat lisäksi länsimaiden tiukka ympäristölainsäädäntö sekä Kaukoitää korkeammat työvoimakustannukset, jotka haukkaavat hintakakusta oman palasensa.

Kestävään tuotteeseen investointi kuitenkin kannattaa. Siinä missä heikkoa laatua joutuu uusimaan usein, laadukas valinta maksaa itsensä vuosien kuluessa takaisin. Pieni ripaus luksusta on onneksi maltillisin hinnoin kokeiltavissa myös sukkina, pipoina, kerrastoina ja tyynyliinoina. Vaikka silkki on arvokasta, se on jokaisen sentin arvoista!

Johanna Milla